Retkeilykohteet

Artjärvi Asikkala Hartola Heinola Hollola Hämeenkoski Iitti Kärkölä

Lahti Mäntyharju Nastola Orimattila ja Pukkilan Kantele Padasjoki Pertunmaa Sysmä

Kutajärvi
Sairakkalan alue
Lahdenpohja

Itäpuolen pellot
Monet lintulajit viihtyvä Kutajärveä ympäröivillä pelloilla, joille varsinkin syksyisin muodostuu kahlaajille sopivia lampareita. Keväisin pelloilla on runsaasti pikkulintuja ja saalistavia petoja pyörii peltojen tuntumassa.

Lintutornin parkkipaikat
Lintutornin parkkipaikkoja on kaksi. Toinen on aivan Rantatien vieressä hieman Kutajoentien risteyksen jälkeen, toinen on lintutornille vievän polun alkupäässä.

Lintutorni
Muutaman vuoden lintuharrastajia on ilahduttanut Kutajärven länsipäähän rakennettu rautainen lintutorni. Tornista on hyvä näkymä lähes koko järven alueelle, pohjoisinta nurkkausta lukuunottamatta. Torni on rantalehdossa, jossa on runsas pikkulintulajisto. Länsipään lampareissa voi nähdä rantakanoja ja ruovikossa on monipuolinen pesimälinnusto. Tornista on hyvät näkymät myös Tiirismaan rinteille ja etelä- ja länsipuolen harjuille, joten paikka soveltuu myös muutontarkkailuun.

Ajo lintutornille
Rantatieltä ajo lintutornille tapahtuu Pyhäniemen kartanon kuusiaidan luona olevasta risteyksestä. Alueella olevia teitä käytettäessä on muistettava, että yksityisteillä luvaton auton käyttö on kielletty.

Lansipään ranta
Ennen lintutornia länsipään ranta oli tärkeä kahlaajien ja vesilintujen tarkkailupaikka. Rannalta pystyy kiikaroimaan järvelle.

Savistenpään pellot
Savistenpään viljapellot,pelto-ojien pusikot sekä pakettipellot ovat hyviä paikkoja levähtävien muuttolintujen tarkkailuun. Kesäisin peltoalueen reunapusikot ovat tännä yölaulajia.

Pyhäniemenlahti
Pyhäniemenlahti on yksi Vesijärven hyvistä lintulahdista, joka on kauttaaltaan ruokokasvuston vallassa. Kun poikkeaa Rantatieltälahdelle vievälle tielle, kannatta pysähtyä Pyhäniemen kartanon kohdalla. Kartano ja sen puistikko ovat myös kultuurihistoriallisesti merkittäviä alueita.

Kirkonlahti
Kirkonlahti on myös tärkeä Vesijärven lintulahdista. Mainio yöhuutelijapaikka, jossa on runsaasti ruoikkojen linnustoa. Kirkonrantaa ja -lahtea on ruopattu uuteen uskoon ja paikalle on rakennettu turistilaituri, jota retkeilijät saavat käyttää. Kirkonrannasta voi tarkkailla lahdella lepäileviä vesi- ja rantalintuja.

Leiriranta
Leirirannasta voi tarkkailla Kirkonlahden länsipään saraikkojen ja rantakasvustojen linnustoa. Paikalta näkee myös lahden selälle.

Kapatuosian näkötorni
Kapatuosian näkötornin tavoittaa parhaiten ajamalla Hollolan kirkon sivuitse noin 100 m Parinpellontietä. Tien vasemmalla puolella on varasto/parkkipaikka, josta käy polku suoraan ylös tornille. Pohjoispuolelta tornin saavuttaa parhaiten Leirirannan parkkipaikan tuntumasta alkavalta polulta. Torni soveltuu varsinkin syysmuuton tarkkailuun. Näkymät pohjoiseen ja itään ovat vertaansa vaille.

Ylös >>

Sairakkalanjärvi ja Järventausta
Sairakkalanjärvi ympäristöineen hallitsee alueen itäreunaa. Järvi on suo- ja sarakasvustoreunainen, tummavetinen järvi, jolla pesii joutsen ja kurki. Järvi on tunnettu muuttoaikoina lehvähtävistä vesi- ja kahlaajalinnuista. Tieltä numero 3173 vajaat 1 km tai noin 1 km vasemmalle kääntyvät tiet johdattelevat järven tuntumaan. Uimarannalta pystyy hallitsemaan järven varsin hyvin. Alueen pystyy parhaiten hallitsemaan hieman ylempää, järven rantapeltojen läpi maaseutuasutukselle vievältä tieltä.

Kuva:Sairakkalanjärvi, näkymä uimarannalta, Ilpo Kekki, 2001

Järventaustan peltoalueet tarjoavat muuttolinnuille oivallisia levähdyspaikkoja. Alueella on myös pöllöjä ja haukkoja. Järventaustan peltojen itäpuolella on Kastarista alkanut lähdepuron vaikutuksesta jo muodostunut rehevä puronotko, jossa kannattaa käydä kuuntelemassa yölaulajia.

Kastarin peltoalueet
Kastarin peltoalueet tien nro 12 etelä- ja pohjoispuolella ovat mainioita lintujen tarkkailupaikkoja Keväisin ja syksyisin laajat peltoalueet ja niiden välissä olevat metsäsaarekkeet takaavat monipuolisen linnuston. Vallitsevina ovat tietenkin peltojen pikkulintulajit ja niiden saalistajat. Peltojen yllä kisaavat kiurut keväisin ja usein näkee levottomina pyrähteleviä pulmus- ja peippoparvia. Syksyisin alueella on isoja kirvis- ja järri- ja rastasparvia. Alueen tyyppilajeja syksyisin ovat kiurut, västäräkit ja sepelkyyhkyt sekä reunamaiden kirviset ja sirkut, pohjasirkkupaikkana eteläpään reunarinne on parhaita mahdollisia. Reunustavilta metsäalueilta lentävät teeret usein soitimelle ja saarekkeiden koivikot tarjoavat ruoka- ja levähdyspaikkoja, koivikkojen latvoissa näkeekin usein teeri- ja sepelkyyhky-, varis- ja naakkaparvia. Syksyisin alueen itä- ja länsireunan ylitse vievät petolintujen muuttoreitit. Alueen eteläreunan avohakkuurinteet ovat oivallinen paikka seurata pikkulintujen syysmuuttoa. Myös paikallisia petolintuja voi tarkkailla lähietäisyyksiltä. Kastarin kylä jatkuu tien 12 pohjoispuolella. Maasto on kumpuilevaa ja peltojen keskellä on myös soistuneita metsäpalstoja ja pieniä puroja.

Ylös >>

Tulossa.

Ylös >>